Lauri

1.8.



6.8.

Extuboitiin ja kokeiltiin laittaa CPAPille (pelkkä painetuki), mutta hengittäminen kävi turhan rankaksi, seuraavana päivänä laitettiin takaisin hengityskoneeseen. Kuvassa on keskostutti kokeilussa. Se olisi mahtunut CPAPin kanssa paremmin suuhun kuin hengityskoneen putken kanssa, mutta itse hengittäminen oli kuitenkin CPAPilla niin rankkaa ettei tutin syömisestä tässä vaiheessa vielä mitään tullut.

8.8.

Ei paljon naurata.

11.8.


14.8.

Muutama päivä sitten alkaneeseen tulehdukseen on annettu kahta antibioottia, viime yönä vaihdettiin toinen niistä kolmanteen jolle verestä löytyneen bakteerin todettiin olevan herkkä. Munuais- ja maksa-arvot alkavat nyt pikku hiljaa olla kunnossa (koputetaan puuta). Lauri on tänään alkanut innokkaasti syödä tuttia! Kipulääkettä (Ketanest) ja morfiinia annetaan tarvittaessa, Laurilla palaa pinna aika nopsaan jos ei vaippaa vaihdeta tai limoja imetä hengitysputkesta heti! Joskus auttaa silittely ja tyynnyttely, välillä on pakko tarjota kemiallista helpotusta. Peppu on maitoon lisättävän kaliumin takia ollut pahasti rikki.

ma 16.8.

Hengityskoneesta ensin CPAPille ja sitten pelkille viiksille. Näyttäisi onnistuvan paljon paremmin kuin aikaisemmin.

ti 17.8.


ke 18.8.

Maitoa omin voimin tuttipullon tutista kovalla ruokahalulla!

to 19.8.


pe 20.8.

Epilepsialääkitys aloitettiin. EEG-raportissa jota kukaan ei vielä selittänyt meille todettiin rekisteröidyn vahvaa poikkeavuutta, unessa inaktiivisuusjaksoja ja piikkipurkauksia aivojen vasemmassa hemisfäärissä. Ilmeisesti alun hapettomuuden aiheuttaman aivovaurion jälkioireita. Meidän pitäisi päästä juttelemaan neurologin kanssa joskus ensi viikolla.

la 21.8.

Siirto teholta tavalliselle sydänosastolle K4!

su 22.8.

Tavallisella osastolla tavallisia pesuja. Oikeastaan aika mielenkiintoista, tykkää Lauri.


Sylihoitoa.


ma 23.8.

Sydämen tukilääke Corotrop lopetettu.

ke 25.8.

Eilen alkoi näkyä rytmihäiriö (eteis-extra), yöllä oli tullut useammin, jonka johdosta Corotroppia taas jatkettiin.

Oltiin juttelemassa neurologin kanssa EEG:iden tuloksista ja MRI:stä. EEG:hen vaikuttaa niin moni asia (lääkitys, tulehdukset, isojen leikkausten jälkimainingit jne) ettei oikein mitään vielä tiedetä. Todennäköisesti Laurilla on ensimmäisen vuorokauden aikana olleen hapettomuuden aiheuttama aivovaurio, mutta vaurion laajuus ja vaikutus voi olla mitä vain lukihäiriön ja kehitysvamman väliltä. MRI:stä selviää aikanaan enemmän. MRI piti tehdä tänään, mutta sitä lykätään rytmihäiriön takia.

Ja lisää ikävyyksiä; Laurin isällä eli allekirjoittaneella eli minulla (!) on flunssa, pakko pysyä poissa Laurin luota ainakin pari päivää.

pe 27.8.

Eva soitti osastolta. Lauri on ollut hyvin voipunut, CRP on noussut, antibiootit ei ilmeisesti pure, lääkärit pitävät tilannetta vakavana.

ma 30.8.

No, perjantaina Lauri oli jo parempana kun minä ehdin paikalle. Viikolopun aikana antibiootit on lopetettu ja CRP on yllättäen lähtenyt laskuun. Lauri kääntelee jo päätään sylissä katsellessaan kiivaasti kaikki juttuja; tutkimuslamppua katossa, kattoa, tuuletinta, saturaatiomittarin näyttöä...

 

<- heinäkuu 2004

-> syyskuu 2004