Kyllä tämä viikonloppu on palauttanut mieleen koko Laurin alkurumban ja ne ajat, jolloin aina tuli jotain uutta, ikävää ja odottamatonta. Olin aika maassa tuolla osastolla, kun cerpit nousi taas taivaisiin ja jotenkin kummitteli viikkotolkkujen sairaalapäivystys. Onneksi toisin kävi, sillä jo eilen illalla oli crp laskenut 149 -> 91. Tänä aamuna 59. Eli jälleen alkoi laskea ennen antibioottia, joka aloitettiin eilen 13.00. (Olen saanut käsityksen, että cerppi aina laahaa perässä). Jatketaan kuitenkin antibioottia, koska leikkauksesta on niin lyhyt aika. Lauri on hyväntuulinen ja jo eilen melkein oma itsensä.

Kyllä pääsi itku siellä polilla ensin äidillä ja sitten pojalla, kun taas sitä viggoa laitettiin ja laitettiin...anestesialääkäriähän siinä loppujen lopuksi sitten tarvittiin.

Nyt on sitten iltapäivällä ollut elämä vastapainoksi aivan ihanaa. Ei tultu ollenkaan sisälle, vaan jäätiin koko perhe pihalle, Lauri sylissä ja Maija pääasiassa vesilätäkössä hokee, että on tullut kesä :). Ihan grillattiin. Nyt en ajattele, meneekö tauti tällä antibiootilla vai ei, vaan nautin päivästä -ja kotona olosta. Koti on kuin pommin jäljiltä, mutta viis siitä.

Ilo pitkästä itkusta
Eva, Laurin äiti

On nyt sitten Laurin kanssa reissattu klinikalle ja takaisin. Tänäänkin inr oli vaan 1.4, joten tovin kai tämä jatkuu. Eiiiikä siinä vielä kaikki ;)... Antti-ukkoni möi harraste-työmatka-autonsa (viettää nyt pienoista suruaikaa) ja saimme sisareni kakkosauton käyttön. JOKA VARASTETTIIN toissayönä. Olivat ajaneet poliisia pakoon kahdelta yöllä 180 km/h. Aika hyvin mazda -90 -autolta ;). Nys on vaan se ongelma, että pitää ravata klinikalla ja ukon pitää käydä töissä. Eli 1+1 ei oo millään 1. Pakko ostaa toinen auto, vaikka ajateltiin, että lainaillaan tuota "talon" autoa. Löytyikin jo kuulemma varastettu auto: ohjaus säpäleinä ja siivottomassa kunnossa. Ei siitä kalua ihan nyt heti saa.

Tänään osastolla Turis näpelöi Laurin maksaa ja kertoi iloisen uutisen: se on hieman pehmentynyt ja ei niin jätti-iso, kuin on ollut. Huomenna otetaan klexane-kontrollin kanssa maksakontrolleja, koska arvot oli taas koholla pari viikkoa sitten, kun CRP:kin oli koholla. Siis lopputulos on hyvän puolella...kai...toivotaan, että asatit ja alatitkin ovat asettuneet

Tavattiin myös Paganus ja oli hyvä tapaaminen. Saatiin vähän ajatuksia ruokailuasioiden monipuolistamisessa.

Silmät kroonisesti puolitangossa kirjoittelee
Eva, Laurin (HLHS, pian 9kk) äiti